Taidehistorian perusopinnot 25 op (HY)

Opintojen kuvaus

Taidehistorian perusopinnot 25 op muodostuvat Taidehistorian peruskursseista I, II ja III sekä kahdesta Taidehistorian valinnaiskurssista.
Taidehistorian peruskurssit ovat laajuudeltaan 5 op, joten suorittamalla peruskurssit I-III saat suoritetuksi 15 op. Valinnaisjaksoina ovat Johdatus kulttuuriperinnön tutkimiseen 5 op ja Kulttuuriperintökohteet ja aineistot 5 op, joilla täydennät opinnot 25 op:n laajuisiksi.

Taidehistorian opinnoissa voit tutustua lukemattomaan määrään kuvataiteiden, arkkitehtuurin, taideteollisuuden sekä luonnonmaiseman ja rakennetun ympäristön ilmiöitä. Taidehistoria tarkastelee visuaalista kulttuuria esihistoriasta nykypäivään. Keskeisimmät tutkimuskohteet ovat kuvataide ja arkkitehtuuri, mutta tarkastelu ulottuu myös muihin visuaalisen kulttuurin ilmentymiin ja kuvastoihin sekä taideteorioihin. Visuaalista kulttuuria tarkastellaan paitsi historiallisesta myös esimerkiksi psykologisesta, sosiologisesta ja semioottisesta näkökulmasta.

Taidehistorian perusopintojen avulla saa yleiskuvan taidehistoriasta, sen kohteista, aikakausista sekä keskeisistä teoksista. Samalla tutustutaan peruskäsitteisiin ja tutkimushistoriaan. Taidehistorian opinnoissa esitellään keskeiset teokset, sekä opitaan havainnoimaan, analysoimaan ja ajoittamaan niitä, osaten sijoittaa ne aikakautensa yhteyteen. Opintojen avulla saadaan perustaito katsoa ja analysoida taideteoksia ja visuaalista ympäristöä eri tutkimusalueilla.

Varaa opintoihin tarpeeksi aikaa, 5 op suoritus on laskennallisesti 135 tunnin työ. Opintojen hyväksytty suoritus edellyttää säännöllistä osallistumista luennoille. Näyttelykäynneistä aiheutuu opiskelijoille lisäkustannuksia. Opinnoissa on myös englanninkielistä kirjallisuutta.

Opinnot soveltuvat mainiosti yleissivistäväksi harrastukseksi sekä ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi kaikille kuvataiteista, visuaalisista kulttuureista ja kuvallisesta viestinnästä kiinnostuneille tai näiden parissa työskenteleville.

Opintojen rakenne

  • Taidehistorian peruskurssi I 5 op

    Taidehistorian peruskurssi I 5 op

    Luennot Mikkelin kesäyliopistolla

    pe ja la 7.10.-8.10.2016

    • pe klo 17-19:30 (3 h) ja la klo 9:30-14:30 (5 h), opettajana FM Tiina Ottela
    • Esihistoriallinen taide, varhaiset korkeakulttuurit ja Antiikin aika

    pe ja la 14.10.-15.10.2016

    • pe klo 17-19:30 (3 h) ja la klo 9:30-14:30 (5 h), opettajana FM Tiina Ottela
    • Bysantti, Keskiaika (myös Suomen keskiaika)

    pe ja la 21.10.-22.10.2016

    • pe klo 17-19:30 (3 h) ja la klo 9:30-14:30 (5 h), opettajana FM Tiina Ottela
    • Renessanssi (arkkitehtuuri ja kuvataide)


    Tavoite
    Opiskelijalle muodostuu yleiskuva taidehistoriasta, sen kohteista, aikakausista sekä keskeisistä teoksista. Hän on saanut käsityksen peruskäsitteistä ja tutkimushistoriasta. Hän on oppinut tuntemaan keskeiset teokset, samalla kun hän on oppinut havainnoimaan, analysoimaan ja ajoittamaan niitä osaten sijoittaa ne aikakautensa yhteyteen. Taidehistorian tutkimushistoriasta on omaksuttu yleiset ääriviivat. Opiskelija on saanut käsityksen taidehistorian peruskäsitteistä. Edelleen hän on saanut perustaidon katsoa ja analysoida taideteoksia ja visuaalista ympäristöä eri tutkimusalueilla.Opiskelija hallitsee yleisen taidehistorian kokonaiskuvan jäsennellysti, hän tuntee keskeiset teokset ja omaa tyylihistorian perusteet. Lisäksi opiskelija osaa esittää taidehistorian historian pääpiirteissään ja määritellä sen rakentumisen perusteet.

    Jaksolla tutustutaan länsimaisen taidehistorian keskeisiin ilmiöihin esihistorialliselta ajalta uudelle ajalle.

    Suoritustapa
    Luennot ja tentti sekä näyttelykortti.

    Peruskurssijaksot suoritetaan luentokuulustelulla, johon kuuluu myös oheiskirjallisuutta. Opiskelija kerää yhteensä 12 näyttelykäyntiä peruskurssien I-III aikana. Näyttelykortti palautetaan Peruskurssi III yhteydessä.

    Oppimateriaali
    M. Stokstad & M. W. Cothren:
    Art History (4. painos vuodelta 2011), 1–13, 26-37, 48-61, 84-99, 107-259, 438-709. HUOM. Laatikkotekstejä ei lueta. Lukuohje = oheiskirja, joka pohjustaa ja tukee luennoilla käsiteltyjä asioita.

    Art History teoksen 5. painos ilmestyi 2013. Teos käy tenttikirjaksi ja siitä luetaan vastaavat osa-alueet.

    Artikkelit:
    M. Hiekkanen: s. 8–50. Teoksessa Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1117, 2007.

    M. Hiekkanen: Reformaatioajan kirkot (s. 275–277); Suurvalta-ajan kirkkorakennukset (s. 333–336); H. Hanka: Kirkon ja maallisen vallan kuvat 1500 ja 1600-luvuilla (s. 337–345). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 1, Taivas ja maa, Tammi 2002.

    Tekstejä pitää lukea etukäteen ennen kyseisen aiheen luentoa ja kerrata luentokuulustelua varten.

    Arviointi
    Luentokurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää luennoilla käsiteltyjen asioiden ja oheiskirjallisuuden hyvää hallintaa. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Arvosana perustuu tenttiin.

    Toteutus ja työtavat
    Tenttipäivät:

    ma 7.11.2016 klo 17-20

    ma 12.2.2017 klo 17-20

    Opintomaksuun sisältyy opinto-ohjelmassa mainitut tenttipäivät.

    Tentit sisältävät diojen tunnistustehtäviä, joten tenttitilaisuuteen tulee saapua opinto-ohjelmassa ilmoitettuun kellonaikaan.

    Ilmoittautumiset 25.9.2016 mennessä.

  • Taidehistorian peruskurssi II 5 op

    Taidehistorian peruskurssi II 5 op

    Luennot Mikkelin kesäyliopistolla

    pe ja la 20.1.-21.1.2017

    • pe klo 17-19:30 (3 h) ja la klo 9:30-13:30 (4 h), opettajana FM Tiina Ottela
    • 1600 ja 1700- lukujen arkkitehtuuri ja kuvataide

    pe ja la 27.1.-28.1.2017

    • pe klo 17 -19:30 (3 h) ja la klo 9:30-13:30 (4 h), opettajana FM Tiina Ottela
    • Arkkitehtuuri noin 1800-1890

    pe ja la 10.2.-11.2.2017

    • pe klo 17-19:30 (3 h) ja la klo 9:30-13:30 (4 h), opettajana FM Tiina Ottela
    • Kuvataide noin 1800-1905


    Edeltävät opinnot
    Suositellaan Taidehistorian opintoja. Opiskelijan tulee hallita oppiaineen peruskäsitteet sekä sanasto. Opetus etenee kronologisesti hyödyntäen aiemmin opittua peruskurssien sisältöä. Suosittelemme että Peruskurssi I-III suoritetaan järjestyksessä.

    Tavoite
    Opiskelijalle muodostuu yleiskuva taidehistoriasta, sen kohteista, aikakausista sekä keskeisistä teoksista. Hän on saanut käsityksen peruskäsitteistä ja tutkimushistoriasta. Hän on oppinut tuntemaan keskeiset teokset, samalla kun hän on oppinut havainnoimaan, analysoimaan ja ajoittamaan niitä osaten sijoittaa ne aikakautensa yhteyteen. Taidehistorian tutkimushistoriasta on omaksuttu yleiset ääriviivat. Opiskelija on saanut käsityksen taidehistorian peruskäsitteistä. Edelleen hän on saanut perustaidon katsoa ja analysoida taideteoksia ja visuaalista ympäristöä eri tutkimusalueilla. Opiskelija hallitsee yleisen taidehistorian kokonaiskuvan jäsennellysti, hän tuntee keskeiset teokset ja omaa tyylihistorian perusteet. Lisäksi opiskelija osaa esittää taidehistorian historian pääpiirteissään ja määritellä sen rakentumisen perusteet.

    Jaksolla käsitellään länsimaisen taiteen historiaa uuden ajan alkupuolelta noin vuoteen 1900.

    Suoritustapa
    Luennot ja tentti sekä näyttelykortti.

    Peruskurssijaksot suoritetaan luentokuulustelulla, johon kuuluu myös oheiskirjallisuutta. Opiskelija kerää yhteensä 12 näyttelykäyntiä peruskurssien I-III aikana. Näyttelykortti palautetaan Peruskurssi III yhteydessä.

    Oppimateriaali
    M. Stokstad & M. W. Cothren:

    Art History (4. painos vuodelta 2011), 710–769, 902–1015. HUOM. Laatikkotekstejä ei lueta. Lukuohje = oheiskirja, joka pohjustaa ja tukee luennoilla käsiteltyjä asioita.

    Art History teoksen 5. painos ilmestyi 2013. Teos käy tenttikirjaksi ja siitä luetaan vastaavat osa-alueet.

    Artikkelit:

    R. Knapas: Suomen taide ja suomalainen taide – Apollonista Väinämöiseen (s. 316–334); L. Lindgren: Orfeus ja Apollon Turun Akatemiassa; Keisarin kunniaksi (s. 353–356); A. Kortelainen: Kalevala ja kuvataide (s. 357–359). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 2, Tunne ja tieto. Tammi 2002.;

    L. Lindgren: Muistomerkkien Suomi (s. 385–394); R. Konttinen: Kuvataide suomalaisuuden ja muukalaisuuden puristuksessa (s. 395–401); L. Ahtola-Moorhouse: Maalaustaide vuosisadan alkupuolen pyörteissä (414–417). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3, Oma maa ja maailma, Tammi 2003.

    J. Ervamaa: Käsityöläismaalareista von Wright-veljeksiin, Taiteilijan urasta ja asemasta Suomessa 1700-luvulta 1800-luvun alkupuolelle (s. 150–205). Teoksessa Volare, intohimona kuvataide.

    L. Valkeapää: s. 4-13. Miten keskiaikaisesta kirkosta tuli kulttuurielämää? Alue ja ympäristö, 31, 2/2002.

    R. Nikula: s. 45–92. Teoksessa Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Otava 2005.

    Tekstejä pitää lukea etukäteen ennen kyseisen aiheen luentoa ja kerrata luentokuulustelua varten.

    Arviointi
    Luentokurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää luennoilla käsiteltyjen asioiden ja oheiskirjallisuuden hyvää hallintaa. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Arvosana perustuu tenttiin.

    Toteutus ja työtavat
    Tenttipäivät:

    ke 15.2.2017 klo 17-20

    ma 20.3.2017 klo 17-20

    Opintomaksuun sisältyy opinto-ohjelmassa mainitut tenttipäivät.

    Tentit sisältävät diojen tunnistustehtäviä, joten tenttitilaisuuteen tulee saapua opinto-ohjelmassa ilmoitettuun kellonaikaan.

    Ilmoittautumiset 8.1.2017 mennessä.

  • Taidehistorian peruskurssi III 5 op

    Taidehistorian peruskurssi III 5 op

    Luennot Mikkelin kesäyliopistolla

    pe ja la 10.3.-11.3.2017

    • pe klo 17-18:30 (HUOM! Lopetus jo klo 18.30!) ja la klo 9:30-14:30, opettajana  Juhana Lahti
    • Arkkitehtuuri noin 1890-1950

    pe ja la 24.3.-25.3.2017

    • pe klo 17-19:30 (3 h) Arkkitehtuuri noin 1950, opettajana Juhana Lahti
    •  ja la klo 9:30 -14:30 (5 h) Kuvataide noin 1905-1970- , opettajana FM Tiina Ottela

    pe ja la 7.4.-8.4.2017

    • pe klo 17-19:30 (3 h) ja la klo 9:30-14:30 (5 h), opettajana FM Tiina Ottela
    • Kuvataide noin 1980-2010, Taideteollisuus


    Edeltävät opinnot
    Suositellaan Taidehistorian opintoja. Opiskelijan tulee hallita oppiaineen peruskäsitteet sekä sanasto. Opetus etenee kronologisesti hyödyntäen aiemmin opittua peruskurssien sisältöä. Suosittelemme että Peruskurssi I-III suoritetaan järjestyksessä.

    Tavoite
    Jaksolla tutustutaan länsimaisen taiteen historiaan 1900-luvulta 2000-luvulle. Jaksoon kuuluu osasuorituksena pakollinen näyttelykortti.

    Suoritustapa
    Luennot ja tentti sekä näyttelykortti.

    Peruskurssijaksot suoritetaan luentokuulustelulla, johon kuuluu myös oheiskirjallisuutta. Opiskelija kerää yhteensä 12 näyttelykäyntiä peruskurssien I-III aikana. Näyttelykortti palautetaan Peruskurssi III yhteydessä.

    Oppimateriaali
    M. Stokstad & M. W. Cothren:
    Art History (4. painos vuodelta 2011) s. 960-964 ja s. 1011– 1135.

    Art History teoksen 5. painos ilmestyi 2013. Teos käy tenttikirjaksi ja siitä luetaan vastaavat osa-alueet.

    Artikkelit:

    H. Johansson: Luonto kuvataiteessa. Panteistisesta keinotekoiseen, paikallisesta globaaliin (s. 86–96); K. Saarikangas: Puhtaita ja valoisia koteja (s. 321–335); L.-M. Rossi: Ylevät, rumat ja haastavat: ruumiillisuus suomalaisessa 1900-luvun kuvataiteessa (s. 473–487). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 4, Koti, kylä, kaupunki, Tammi 2004.

    V. Lukkarinen: s. 20–81. Teoksessa Suomi-kuvasta mielenmaisemaan. Kansallismaisemat 1800- ja 1900-luvun vaihteen maalaustaiteessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 965 / Taidekoti Kirpilän julkaisuja 3, 2004.

    J. Kokkonen, T.-J. Vuorenmaa & J. Hinkka: Suomalainen valokuva 1842–1992 (s. 11–39). Teoksessa Valokuvan taide. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 559 / VB-valokuvakeskuksen julkaisuja 2, 1992.

    P. Korvenmaa: s. 12–39, 172–209, 293–326. Teoksessa Taide & teollisuus. Johdatus suomalaisen muotoilun historiaan. Taideteollinen korkeakoulu / Taik Books 2009.

    T. Karjalainen: s. 24–44. Teoksessa Uuden kuvan rakentajat. Konkretismin läpimurto Suomessa. WSOY 1990.

    U. Pallasmaa: Poliittisuus maalaustaiteessa s. 148–155. Teoksessa Pinx – Maalaustaide Suomessa 5 . Tarinankertojia. W&G 2003.

    R. Nikula: s. 93–205. Teoksessa Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Otava 2005.

    Tekstejä pitää lukea etukäteen ennen kyseisen aiheen luentoa ja kerrata luentokuulustelua varten.

    Arviointi
    Luentokurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää luennoilla käsiteltyjen asioiden ja oheiskirjallisuuden hyvää hallintaa. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Arvosana perustuu tenttiin.

    Toteutus ja työtavat
    Tenttipäivät:

    ke 12.4.2017 klo 17-20

    ke 17.5.2017 klo 17-20

    Näyttelykortti palautetaan tentissä tai viimeistään 31.8.2017 Mikkelin kesäyliopistoon.

    Opintomaksuun sisältyy opinto-ohjelmassa mainitut tenttipäivät.

    Tentit sisältävät diojen tunnistustehtäviä, joten tenttitilaisuuteen tulee saapua opinto-ohjelmassa ilmoitettuun kellonaikaan.

    Ilmoittautumiset 26.2.2017 mennessä.

  • Valinnaisjakso: Johdatus kulttuuriperinnön tutkimiseen 5 op

    Valinnaisjakso:

    Johdatus kulttuuriperinnön tutkimiseen 5 op -verkkokurssi järjestetään kolmena eri ajankohtana. Suosittelemme tekemään jakson peruskurssi I ja peruskurssi II välissä.

    Verkkokurssi: 15.8.2016-2.10.2016, 31.10.2016-18.12.2016 tai 16.1.2017-5.3.2017

    Tavoite
    Kulttuuriperintöopiskelukokonaisuus on pakollinen arkeologian, folkloristiikan, kansatieteen ja taidehistorian pääaineopiskelijoille ja suositeltava etnomusikologiaan ja kulttuuriseen musiikintutkimukseen suuntautuneille musiikkitieteen pääaineopiskelijoille.

    Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva kulttuuriperinnön käsitteestä, kohteista ja ilmiöstä. Hän ymmärtää ja osaa selittää millä tavalla kulttuuriperintö on historiallisesti muuttuva alue, joka kattaa yhtä lailla aineellisen, aineettoman, visuaalisen, auditiivisen ja audio-visuaalisen kulttuurin.
    Sisältö

    Kulttuuriperintö muodostaa laajan ja moniulotteisen kentän, jonka tutkimus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Kurssi antaa eväät sen pohtimiseen, mitä kulttuuriperintö oikeastaan on ja miten erilaiset kulttuuriperintökohteet ovat syntyneet ja kehittyneet.

    Jaksolla käsitellään teemoja:

        Mitä se on?
        Miten se on muuttunut?
        Miten tutkia?
        Kulttuuriperintö ja hallinto.
        Turismi ja digitaalinen kulttuuriperintö.

    Opintojakson opetus toteutetaan vuorovaikutteisena verkkokurssina Mooc periaatteella.

    Suoritustapa
    Verkkokurssi- verkkotallenteet ja materiaalit sekä osatehtävät ja lopputehtävä. Jakso kestää 7 viikkoa, jokaiselle tehtävälle on varattu noin viikko aikaa.

    Arviointi
    Aloitustehtävä, verkkokeskustelut, tehtävät ja lopputehtävä. Arviointi perustuu lopputehtävään.

    Jaksolla on materiaalia luentotallenteina sekä tieteellisinä artikkeleina ja verkkomateriaalina. Jakson oleellinen osa on myös vertaispalaute, jossa opiskelijat opettelevat lukemaan toistensa tekstejä ja antamaan rakentavaa palautetta. Verkkokeskusteluissa hyödynnetään opiskelijoiden itse tuottamaa materiaalia opettajan materiaalin rinnalla.

    Osasuoritukset (kurssin osatehtäviä) ovat voimassa vain kyseisen kurssin ajan.

    Ilmoittautumiset viimeistään 12 vrk ennen aloitusajankohtaa.

  • Valinnaisjakso: Kulttuuriperintökohteet ja aineistot 5 op

    Kulttuuriperintökohteet ja aineistot 5 op

    Luennot Mikkelin kesäyliopistolla           

    pe 21.4.2017, klo 16.30–19.00. Tiina Ottela.

    la 22.4.2017, klo 9.30–15.00. Vierailevat luennoitsijat.

    la 6.5.2017, klo 9.30–14.30. Tiina Ottela ja vieraileva luennoitsija.

    Tavoite
    Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee pääasialliset kulttuuriperintökohteiden ja -aineistojen muodot. Hän ymmärtää niiden muodostumiseen vaikuttaneita historiallisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Opiskelija osaa tarkastella kulttuuriperintöprosessia kriittisesti ja hahmottaa kohteiden ja aineistojen merkityksiä erilaisissa konteksteissa.

    Kulttuuriperintöopiskelukokonaisuus on pakollinen arkeologian, folkloristiikan, kansatieteen ja taidehistorian pääaineopiskelijoille ja suositeltava etnomusikologiaan ja kulttuuriseen musiikintutkimukseen suuntautuneille musiikkitieteen pääaineopiskelijoille.

    Suoritustapa
    Luennot ja luennolla annettujen harjoitustehtävien tekeminen, oppimispäiväkirja luennoista sekä harjoitustehtävistä ja oheiskirjallisuudesta. Oppimispäiväkirjan pituus 3-5 sivua.

    Oppimateriaali
    Erikseen ilmoitettava kirjallisuus, joka voi koostua myös tieteellisistä artikkeleista.

    Arviointi
    5-hylätty

    Lisätiedot
    Jaksolla läsnäolovelvoite.

    Ilmoittautumiset 9.4.2017 mennessä.

  • Näyttelykortti

    Omatoimisia museo- ja näyttelykäyntejä varten opiskelijoiljat saavat näyttelykortin, johon opiskelija kerää leimat 12 museo- ja näyttelykäynnistä. Näyttelykortti palautetaan Taidehistorian peruskurssi III tentissä tai uusintatentissä. Suosittelemme aloittamaan näyttelykäyntien kerääminen heti ensimmäisen jakson alusta.

Opintomaksu
Taidehistorian peruskurssien I-III opintomaksu on 145 e/peruskurssi. Opintomaksu laskutetaan kursseittain.
Valinnaisjaksojen opintomaksut ovat: Johdatus kulttuuriperinnön tutkimukseen 5 op (verkkojakso) 75 e/jakso ja Kulttuuriperintökohteet ja aineistot 5 op 145 e/jakso.
Jos suoritat koko opintokokonaisuuden (peruskurssit I-III sekä molemmat valinnaisjaksot), on opintokokonaisuuden hinta 495 e, ja jo suorittamasi jaksomaksut hyvitetään opintojen kokonaismaksussa.

Ilmoittautuminen
Peruskurssi I:lle ilmoittautuminen 25.9.2016 mennessä Mikkelin kesäyliopiston toimistoon, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, puh. (015) 210 300, 015 210 302 tai ilmoittautumislomakkeella Muilla peruskursseilla (myös valinnaiskursseille) ilmoittautuminen viimeistään 12 vrk ennen aloitusajankohtaa.

Toteuttaja
Mikkelin kesäyliopisto
Lönnrotinkatu 5
50100 Mikkeli
Puhelin: 015 210 300, 210 302
Sähköposti: koulutus@mikkelinkesayliopisto.fi
WWW: http://www.mikkelinkesayliopisto.fi


Yhteyshenkilö
Mikkelin kesäyliopiston koulutussuunnittelija Tiina Roikonen, tiina.roikonen@mikkelinkesayliopisto.fi