Mikkelin Akatemia 10.-11.1.2025
Ajattelun valta, voima ja vastuu
Mikkelin Akatemia järjestetään 22. kerran tammikuussa 2025.
Mikkelin Akatemia on monitieteinen ja filosofinen ajatusten seminaari. Seminaarilla on aivan erityinen luonne puhujien ja osallistujien keskustelevan kohtaamisen ansiosta. Akatemia on juuri sinulle, minulle, meille kaikille!
Tässä ajassa on leimallista erilaisten ajattelutapojen törmääminen toisiinsa. Populistiset äänenpainot voittavat usein julkisessa keskustelussa tiedelähtöiset ja faktoihin perustuvat näkemykset. Onko taitomme ajatella hukassa? Tulevassa Akatemiassa pohditaan ajattelun valtaa, voimaa ja vastuuta seitsemän erilaisen puheenvuoron kautta.
Perjantai 10.1. klo 18.00 – n. klo 23.00
18.00–18.15 Akatemian avaus
Puheenjohtaja kirjailija Karo Hämäläinen
18.15–19.00 Ajattelun arvaamattomat sudenkuopat
Filosofi, kirjailija Markus Neuvonen
19.00–19.15 TAUKO
19.15–20.00 Älynväläyksiä − huumori ajattelun provosoijana
FT Laura Hokkanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
20.00–20.45 Kylä jonka valtasi unohdus
Kuvataiteilija Jani Leinonen
21.00–23.00 Perjantai-illan Akatemian jälkipuinti
Ravintola Einon Vintti
Lauantai 11.1. klo 10.00–14.00
10.00–10.15 Toisen Akatemiapäivän avaus
Puheenjohtaja kirjailija Karo Hämäläinen
10.15–11.00 Vastuu on lukijalla: tiedon lukutaito
Professori Pirjo Hiidenmaa, Helsingin yliopisto
11.00–11.45 Kuunteleminen ja dialogisuus toisen ajattelun ymmärtämisessä
FT, dosentti Sanna Ala-Kortesmaa, Tampereen yliopisto
11.45–12.15 KAHVITAUKO
12.15–13.00 Mistä puhumme, kun puhumme sananvapaudesta?
Toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoo
13.00–13.45 Tiede, näennäistiede ja kritiikin paradoksi
Väitöskirjatutkija Ilmari Hirvonen, Helsingin yliopisto
13.45–14.00 Yhteenveto ja Akatemiakiitos
Puheenjohtaja kirjailija Karo Hämäläinen
Aika
10.-11.1.2025, perjantaina klo 18.00-20.45 ja lauantaina klo 10.00-14.00.
Mikkelin Akatemian perjantai-illan omakustanteinen jälkipuinti pidetään Ravintola Einon Vintillä klo 21.00 alkaen.
Paikka
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kampussali A, A-rakennus, Patteristonkatu 3, 50100 Mikkeli.
Maksut
Akatemiamaksu 68 €, sisältää ohjelman ja lauantain päiväkahvin.
Ilmoittautumiset
Ilmoittautumiset 29.12.2024 mennessä Mikkelin kesäyliopistoon ilmoittautumislomakkeella, p. 044 710 4242 tai koulutus@mikkelinkesayliopisto.fi.
Mikkelin Akatemian perjantai-illan jälkipuinti Ravintola Einon Vintillä
Mikkelin Akatemian perjantai-illan omakustanteinen jälkipuinti pidetään Ravintola Einon Vintillä klo 21.00 alkaen. Jälkipuintiin ovat tervetulleita kaikki Akatemian osallistujat. Ravintola Eino sijaitsee Mikkelin keskustassa (Hallituskatu 3, Mikkeli) matkaa tänne Akatemia paikalta on n. 1,5 km.
Jälkipuintitapahtumassa on mahdollisuus ruokailla. Ruokailu on varattava etukäteen. Jälkipuintiin voit osallistua myös ilman ruokailua ja tulla nauttimaan lasillisen juotavaa, tapaamaan tuttuja, keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. Muusikko Jaakko Pitkänen esittää Akatemian teeman liittyviä kappaleita muutamaan otteeseen illan aikana.
Jälkipuinnin menu
Savuporomoussea ja saaristolaisleipää L
Kantarellipiirasta L
Paikallista makkaraa L,G
Hedelmä-juustosalaattia L,G
Hinta: 22 €/ hlö.
.png){kind=logo}
Ruokatilaukset tulee tehdä 29.12.2024 mennessä:
https://s-varaukset.fi/online/reservation/fi/2943?defaultDate=2025-01-10
Varausta tehtäessä valitaan kellonaika 21:00 ja haluttu henkilömäärä. Varauskoodia ei tarvitse laittaa. Paina katso varaustilanne ja täytä tarvittavat tiedot. Tarjoilut maksetaan varausvaiheessa.
Tilauksen voi perua kuluitta 7 vrk ennen tapahtumaa suoraan Osuuskauppa Suur-Savon myyntipalveluun, p. 010 764 2000 (mpm/pvm) tai sales.suur-savo@sok.fi.
Lue ajatukset puheenvuorojen otsikoiden takaa
Ajattelun arvaamattomat sudenkuopat
Monenlaiset vaarat vaanivat varomatonta ajattelijaa. Viime vuosikymmeninä tutkimukset ovat paljastaneet lukuisia tapoja, joilla ajattelumme ja päätöksentekomme on jo sisäsyntyisesti vääristynyttä, vinoutunutta tai huolimatonta. Lisäksi tilannetekijät ja sosiaalinen ympäristömme vaikuttavat arvostelukykyymme helposti heikentävästi. Markus Neuvonen tekee puheenvuorossaan ruumiinavauksen älykkäiden ihmisten kömmähtelyyn ja hölmöilyyn ja pyrkii siten osoittamaan askelmerkkejä kohti parempaa järjenkäyttöä ja kenties jopa viisaampaa päätöksentekoa.
Älynväläyksiä − huumori ajattelun provosoijana
Huumori määritellään yhdeksi keskeiseksi ihmisyyden tunnuspiirteeksi. Huonollekin vitsille voidaan hymähtää mieluummin kuin ottaa riski huumorintajuttomaksi tai tyhmäksi ihmiseksi leimautumisesta. Kuvaavaa onkin, että vitsin etymologia juontaa saksan kielen sanaan Witz, joka viittasi alun perin älyyn ja järkeen. Laura Hokkanen avaa puheenvuorossaan huumorin ajattelua provosoivaa luonnetta. Koomisia elementtejä tarkoituksellisesti tai tahattomasti sisältävä teksti/kuva/video vaatii vastaanottajaltaan oivalluskykyä tai aktiivista tulkintaa siitä, mille aineistossa nauretaan, mihin ajankohtaisilmiöön se viittaa tai miten moninaisista historiallisista tiedonmurusista sen tulkinta lopulta rakentuu. Huumori voi olla sosiaalisista ryhmistä ulossulkevaa vallankäyttöä, ja toisaalta vallankäyttäjiä kritisoivaa kansanvaltaa. Välillä se on myös täysin älyvapaata kieli-irrottelua, joka antaa ajattelulle tärkeää polttoenergiaa, naurun vapauttavaa tunnelmaa.
Kylä jonka valtasi unohdus
Kylä jonka valtasi unohdus on Jani Leinosen taiteellinen tutkimus- ja näyttelyprojekti sensuurista, vaientamisesta, muistamisen vaikeudesta, ylisukupolvisista traumoista ja pelosta. Projekti kysyy, miten kauheat historialliset tapahtumat katoavat tavallisen kansalaisen muistista? Miten tietoa jaetaan suullisena perinteenä, kun aiheesta ei saa julkisesti puhua? Miten traumaattisista tapahtumista vaikeneminen ja muistojen tukahduttaminen vaikuttaa ihmisiin näihin päiviin asti? Miten sensuuria ja vaientamista vastaan voi taistella?
Vastuu on lukijalla: tiedon lukutaito
Kaikki käsillä olevat ongelmat voitaisiin ratkaista olemassa olevilla tiedoilla. Tiedon puute ei siis ole ongelma. Ongelmana on tiedon vastaanotto, seulonta, halua ottaa vastaan ja soveltaa. Pirjo Hiidenmaa tarkastelee puheenvuorossaan tiedon esittämistä, erilaisia kanavia ja esitystapoja, lukijoiden vakuuttamista ja suostuttelua sekä lukijan mahdollisuuksia tiedon kriittiseen tarkasteluun.
Kuunteleminen ja dialogisuus toisen ajattelun ymmärtämisessä
Sanna Ala-Kortesmaa tarkastelee puheenvuorossaan kuuntelemisen ja dialogin voimaa toisen ajattelun ymmärtämisessä. Kuuntelemisen tavoitteet − kuten halu oppia toisesta ihmisenä, suostutella tai kerätä faktatietoa − muokkaavat merkittävästi sitä, miten kuuntelija tulkitsee toisen ajattelua. Aktiivinen kuunteleminen, joka keskittyy joko vuorovaikutuksen suhde- tai asiasisältöön, voi avata erilaisia polkuja dialogiin ja ymmärrykseen. Kuuntelemisen voima kumpuaa siitä, että se auttaa lähestymään toisen ajattelua avoimemmin ja tarkemmin. Tämä puolestaan luo mahdollisuuden rakentaa luottamusta ja yhteisen pohjan syvälliselle dialogille ja yhteisymmärrykselle.
Mistä puhumme, kun puhumme sananvapaudesta?
Sananvapaus on termi, jota viljellään julkisessa keskustelussa varsin vapaalla kädellä, mutta joka ymmärretään usein kapeasti tai tarkoitushakuisesti. Nykypäivänä sananvapautta käytetään usein poliittisena keppihevosena. Johanna Vehkoo tarkastelee puheenvuorossaan mitä sananvapaus oikeastaan tarkoittaa ja onko toisten sana vapaampi ja arvokkaampi kuin toisten?
Tiede, näennäistiede ja kritiikin paradoksi
Tiedettä pidetään yhtenä luotettavimmista tiedonlähteistä. Ei olekaan ihme, että monet perusteettomat opit on pyritty oikeuttamaan vetoamalla sen arvovaltaan. Miten tiede sitten voidaan erottaa tieteen valepukuun verhoutuneesta näennäistieteestä? Miksi tieteellinen tieto on luottamuksemme arvoista? Entä kuinka näennäistieteilijöihin tulisi suhtautua? Viimeiseen kysymykseen vastaamista vaikeuttaa se, että näennäistieteilijät eivät ole erityisen vastaanottavaisia kritiikille. Itse asiassa he saattavat sitä kohdatessaan jopa tiukentaa kantojaan. Ilmari Hirvonen pureutuu puheenvuorossaan näihin haasteisiin ja tarjoaa alustavia ratkaisuja nykyisen tieteellisen ja tieteenfilosofisen tutkimuksen valossa.
Mikkelin Akatemian järjestävät yhteistyössä Mikkelin kesäyliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Mikkelin Akatemiaa tukevat
.png){kind=small}
Akatemiasta sanottua:
” Tapahtuma itsessään oli nyt ja on aina ollut aivan huippu, koska se on enemmän kuin osiensa summa viedessään kuulijat joka kerta johonkin uuteen, johonkin kiinnostavaan ja riittävän monimuotoiseen.”
” Osallistuin ensimmäistä kertaa ja pidin tapahtumaa todella laadukkaana, ajankohtaisena ja kaikin puolin hyvin järjestettynä. KIITOS! Tulen ehdottomasti jatkossakin.”
Mikkelin Akatemian historiasta
Mikkelin Akatemiassa on keskusteltu jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan mitä moninaisimmista teemoista. Akatemiassa kuulet seitsemän erilaista puheenvuoroa, joista osallistujat intoutuvat keskustelemaan vilkkaasti. Mikkelin Akatemiasta onkin tullut alkuvuoden odotettu tapahtuma, jonka sivistyksellinen sisältö ja voima kantaa pitkälle kevääseen.
Kurkkaa mistä Mikkelin Akatemiassa on menneinä vuosina keskusteltu.